sunnuntai 30. huhtikuuta 2017

Superfretti, wolfspeediä eteenpäin!!

Tähän väliin on varmaan hyvä ottaa katsaus millaiseksi otukseksi tuo suprefretti olisi kehittymässä. Mitä osia siihen tulee, millaiset liitännät, millaista sähköä syö, kuinka ison levyalan se vaatii, mitä osia tarvitaan, mistä ne hankitaan ja mitä koko paska maksaisi.

Ja älkää ihmetelkö jos tämä blogipostaus vaikuttaa "itsekseen höpisemiseltä"
Tämä blogipostaus on lähinnä muistiinpano itselle sekä kehityspolun dokumentointi  "miten päädyin lopputulokseen".

Itseasiassa mihinkään lopputulokseen en ole päätynyt. Lähinnä sain kaivettua esille kasan kysymysmerkkejä. Palaan superfrettilevyn suunitteluun myöhemmin, mutta esitellääns ongelmakohdat.

Skema

Skema on aika pitkälti samanlainen mitä UCC21520  malliskemassa. Gatedriverin jännitteet tehdään erotetuilla DC/DC muuntimilla. Koska kyseessä on kokeellinen kytkentä, lisäsin kalustusoption zenerdiodille ja etuvastukselle, jolla on mahdollisuus tuottaa noin 5.1v alle "Source" pinnin olevia gatejännitteitä. Siis tilanteessa jossa gatedriverille tehdään sähköt yhdellä DC/DC muuntimella.

Eli -5v negatiiviselle puolelle ja +12v ylöspäin. Toivottavasti +12v riittää ajamaan tarpeeks virtaa gatelle.

Gatedriveripiirissä on oma inputtinsa ylös ja alas vetäville drivereille (INA ja INB). Toisen mennessä ylös toinen menee alas. Raspberryllä on vain yksi lähtö, joten tätävarten toista linjaa varten tarvitsee NOP operaation.  On huomattava, että not-operaation tekeminen aiheuttaa viiveen. Tätävarten laitoin tuplaxor piirin. Toinen linja menee xorista jonka toinen jalka on maasssa ja toinen jonka jalka on puussa. Näin viive pitäisi olla likimain sama molemmissa linjoissa, piirin nimi "true complement element" saattaa viitata siihen?? (en ole varma)

Katselin transtoreita sillä silmällä että

  • Jännitekesto  800v riittää...tosin enempi parempi jos ja kun induktanssi aiheuttaa piikkejä 
  • Hajakapasitanssi  COSS mahd pieni.
  • Nopeus... nopea sulkeutumaan ja avautumaan. Tärkeää olla katki tai johtava mahdollisimman nopeasti.  napsahtaminen tulisi tapahtua luokkaa 10ns aikana..nopeampi parempi
  • Nopeutta tarvitaan jotta gatedriverin odotteluaikaa tarvitse pitkittää latchupin pelossa. Odotteluaika pitää mitoittaa sen mukaan mitä ajat ovat kun trankku käy kuumana.
  • Lämmönkesto ja lämmön vaikutus suorituskykyyn, on kiva jos tehokomponenttia voi päästää kuumenemaan ilman että ominaisuudet heikkenevät tai trankulla tapahtuu yllättävä lämmönkarkaaminen (thermal runaway).
  • Kotelointi
    • a) pintaliitos
      • Mekaanisesti robusti ja helppo tehdä
      • Tina on pastaa parempi
      • läpiviennit vievät lämmön  levyn kääntöpuolelle ja levittävät sitä
        • Toisellepuolen levyä pastaa+keraamilevy+siili
        • komoponenttipuolelle siilejä kans?
      • Vaikeaa tehdä ilman juotospastaa ja kuumalevyä
        • Joku lämmityslevy tai kuumailmatöhö välttämätön, viat johtavat alitehoisen pildeman kolvin tehon pois
        • Menisi kapillaarilla luultavasti ihan normi narutinallakin?
    • b) jalallinen
      • Saa kiinni tarvittaessa ison siilin
      • Kiinityksen kanssa askartelu..ruuvilla kii?
        • Metalliruuvi johtaa sähköä
      • Helppo kolvata?


Aloitin valinnan tekemisen valitsemalla teknologian ja vertailemalla mikä on paras tähän tarkoitukseen

  • Perinteinen mosfet
  • IGBT
  • Silikonikarbidi
  • Galium-arseeni  ja galium-perseeni :D


Aloin tekemään selvitystä trankuista... Löysin wolfspeed nimisen firman silikonikarbiditransistorin joka pikaisesti katsoen näyttää riittävältä

Silikonikarbiditrankkuja
http://www.wolfspeed.com/power/products/sic-mosfets/table
Jännitekeston alkupäästä:
http://www.wolfspeed.com/media/downloads/145/C3M0065090J.pdf
113W jäähdytysteho (kun 25c kotelolämpö ja 150c sisällä).. output capacitance 60p... nousu 10ns  lasku 6ns joka on kivasti alle gatedriverin nopeuden. trr eli 12ns
http://www.wolfspeed.com/media/downloads/958/C3M0065100J.pdf
Havaittavaa heikentymistä muissa ominaisuuksissa ei ole vaikka jännitteenkesto nousisikin,
Trr on paskimmissa noin 20ns.. wolfspeedin parhaimmissa 10ns

Wolfspeedin silikonikarbidimosfetit vaikuttavat varsin nopeilta. 3C  sarjan trankuissa on pikkuisen korkeampi jäähdytysteho. Kolmijalkaiset jäähtyvät vähän huonommin... useampijalkaisissa kiinnostaa tuo erillinen source pin driverille.

Wolfspeed.... mistä niitä nimiä keksitään... mieleen tulee wolfspeedistä tämä kuva


Teen jossain vaiheessa erillinen selvityspostaus kaikista muista vaihtoehdoista...mutta mennään nyt aluksi wolfspeediä eteenpäin..


Palataans varsinaiseen skemaan

Olen ympäröinyt skemasta alueet punaisella, jotka ovat maahan korkeajännitteessä että ne heiluvat pahimmillaan noin -400 ja +400 voltin välillä maahan nähden.Täten tuo alue tulee pitää etäällä maasta, ettei energiaa kulu hajakapasitanssienpurkuun ja lataamiseen. Niin ja tietenkään unohtamatta sitä että mitä enemmän johdetta heilutetaan..noin potentiaalimielessä sitä kovempia häiriöitä... radioaallothan eivät ole muuta kuin viivästynyttä sähkökenttää... ja -400v ja +400v välillä korkeataajuudella heiluva antenni, joka vie tehoa muutaman sata wattia  (terävää kanttia... paljon taajuuksia)... on aika paha häiriölähetin vaikka "antenni" olisi vähän heikompi. :D

Suattaa telehallitus ja tukes-ukoilla olla jotain avautumista aiheeseen liittyen.... Noh... kunhan suojaa asiallisesti metallikuoreen.

FAIMS laitteen kehityksessä olen lähtenyt sille linjalle että kehitettyjen juttujen pitää olla jo itsessään chooleja.. ihan niinkuin ilGallo tai tasmanian tuholainen... Vaikka FAIMS laitetta en ikinä saisi tehtyä, olisi osat jo itsessään sikamageita :D   Eli tästä saisi tarvittaessa vaikka laajakaistaisen jammerin... ei kuulu gsm,3g,4g,virve... GPS:stä ja glasnostista (eiku glossnas) nyt puhumattakaan. Tai sitten vaikka induktiokuumentimen :D

BOM

Osalistassa on 70 osaa...pikaisella yhteenlaskulla laskien. Wanhan tyhmän säännön mukaan minkä elektroniikkalaitteen hinta on osien lukumäärien summa taaloina.
Eli siis karkeasti arvioiden ja optimistisesti ajatellen, farnellin hankintakulut, edullisen tarjouksen häviämisen ja rahayksikkömuunnosriskin unohtaen.... voisi levylle tulevan roinan kustantavan

16e dc/dc palikat + 20e kivet + 2.4e xor portti + 6e UCC21520 + 4e diodeista+ 5e muu oheissälä (vastukset...liittimet)..

Tekee siis noin 53.4e  Vielä näin aikaisessa vaiheessa on turha laskea sentilleen... mutta otan tuon 50e suuruusluokka-arvioksi.  Designia fiilaamalla ja hankinnat fiksusti suunnitellen voisi päätyä vielä alempaan lukemaan.

Alustava "leiskautus" tuotti levyn jonka koko on 57mm x 107mm... kaksikerroksisella mennään
Pinta-alana tuo on 9.455 neliötuumaa... oshpark todnäk pyöristää ylöspäin eli 10...eli kaksipuoleselle kustantaa 50taalaa/3levyä. Eli koko häkkyrä maksaisi siinä 70e:n paikkeilla, kummiski alle 100e

Saattaa olla että levyn muoto ja ala muuttuu. Ideaalista olisi jos tekisi levystä senmuotoisen että siihen menisi joku helposti saatava siilijäähy+heatpipe+tuuletin yhdistelmä eli levy esittäisi olevansa prossupidike.

Aijoo... sit on hankittava heatspreaderit.. keraamilevyt ja heatpipe-jäähdytyssiilit. Itselläni on onneksi nurkissapyörivä korkkaamaton prossuchooleri jonka kaivoin opiskeluaikoinani tunkkarikylän siivoustalkossa roskiksesta.. Todennäköisesti pastat tai mikälie termaaliliimamatsku on kuivahtanut noin 10v:n aikana...tai kyseisen siilin tapauksessa päälle 15v aikana  (hui.. miten helvetisti siitä onkaan aikaa).

Tässävaiheessa on vielä tarpeetonta murehtia hintaa kun osien ostopäätöstä en ole vielä tehnyt..
Tavoitteenani on hahmotella tällä tarkkuudella myös muiden osien hinnat. Sitten karsimaan kuluja.

Työelämässä yleensä ei tutkimusprojektien alkuvaiheessa lähdetä optimoimaan ihan pieniä asioita. Nyt tilanne on kuitenkin eri, kun joutuu itse maksajaksi ja laite tulee omaan henkilökohtaiseen käyttöön.

Leiska

Leiskautin puolivakavissani komponentit suht oikeaan järjestykseen levylle. Tarkoitus oli tosiaan selvittää minkäkokoiselle levylle osat menisivät. Ja ennenkaikkea, meneekö vedot kaksipuoleiselle.

superfretin eka koeleiskautus komponenttipuoli

Kyllähän ne sinne menee vaikka rennosti routtaisikin. Kaksipuoleinen levy riittää, mikä pitää kustannukset kurissa.
Ideana on että komponenttipuolelle laittaisi vaikka keraamiset raspberryyn tarkoitetut jäähysiilit.

Ceramic Heat Sink Cooling Heatsink For Arduino Raspberry Pi 3 Adhesive Backing
http://www.ebay.com/itm/Ceramic-Heat-Sink-Cooling-Heatsink-For-Arduino-Raspberry-Pi-3-Adhesive-Backing-/282388936512?hash=item41bfb13740:g:bTsAAOSwB-1YwP2K
Maksaa alle euron/kpl  jäähdytyskyvystä en vielä tiedä. Tilasin yhden raspberryn jäähdyttelyä varten. Kokeilen sillä, onko keraamipalasta mitään hyötyä.

Kalliimpiakin vaihtoehtoja olisi
Amec Thermasol - FCH25255T - Heat Sink, 25mmx25mmx5mm, Ceramic

*http://www.ebay.com/itm/Amec-Thermasol-FCH25255T-Heat-Sink-25mmx25mmx5mm-Ceramic-/132069682816?hash=item1ebff76e80:g:zmkAAOSwo4pYgL9G

Amec Thermasol - MPC101020T - Heat Sink, Ceramic 10x10x2mm, std Tape
http://www.ebay.com/itm/Amec-Thermasol-MPC101020T-Heat-Sink-Ceramic-10x10x2mm-std-Tape-/132127907878?hash=item1ec36fe026:g:8twAAOSw4A5YylHx


Superfrettilevy alhaalta, ei paljoa nähtävää...

Alapuolelle via-matriisin päälle (tinatut reijät johtaa lämmön).. samanlaiset tai sitten piitahnaa+sähköeriste+iso siili.

Saattaa olla tarpeen asetella transistorit niin että jäähdytyspädit ovat enempi liki toisiaan.

Sähköeristeeksi voisi käyttää jotain hyvin lämpöäjohtavaa teippiä, silikonilärpäkettä... Tai jokin keraamilaatta (sellaisia mitkä menee vaikka TO-220:n taustalle) olisi tietenkin fiksu ja aika varma sähköeriste (ceramic MICA yms hakusanat ebayhin).

Liitynnät


  • +12v johto (+ ja GND)
  • Koaksiaaliliitin ohjaukselle
  • Positiivisen korkeajännitteen liitin (TODO virrankesto?)
  • Negatiivisen korkeajännitteen liitin (TODO virrankesto?)
  • Offset jännitteen syöttöliitin
  • Jokin vielä keksimätön  liitäntätapa viedä jännite (ja GND) FAIMS suodattimeen

Yksi kyseenalainen asia on se, että pitäisikö tälle kortille laittaa 2kpl DAC:ja ja tasomuunnoksessa tarvittavat operaatiovahvistimet. Toisella offset ja toisella HV jännitelähteiden setpoint?

Tosin itse laittaisin ne raspberryn lisäkortille... jos sille löytyisi muutakin käyttöä








Lähettänyt klo Ei kommentteja:

keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

Linkkivinkki: Pc-lamerit

Pikainen linkkivinkki niille jotka

  • Ovat senverta vanhoja jotka ovat eläneet modeemi&purkkiaikana
  • Tykkäävät savonmurteesta
  • Eivät usko että keskustalaisuus, hihhulismi ja kehitysvastaisuus ovat kytkeytyneitä yhteen
  • Tietävät millaisia kristityt ja leskustalaiset ovat
  • Ovat eläneet paskalla 90 luvulla milloin lapsia kuritettiin fyysisesti, tietokoneenkäyttöä rajoitettiin järjettömin perustein yms
  • Uskovaiset pelkäsivät satanismia, tietokoneita ja kommunismia  (nykyaja nuoret eivät tiedä kuinka kahjoja vanhemmat olivat pimeällä 90-luvulla)


PClamerit. Kannattaa aloittaa ekasta jaksosta. 0x31 jakso nyt pikaisena esimerkkinä

Omalta kohdaltani jäi purkit kokematta. Internettiin pääsin yläasteella vasta vuonna 1997 :(

PS.



Ei helvettiläinen.... Ihan kuin omalta yläasteaikaiselta atk-tunnilta :D  Toivottavasti nykynuorisolla asiat on vähän paremmin.
Lähettänyt klo Ei kommentteja:

tiistai 25. huhtikuuta 2017

Uskomatonta selittelyä!

Joo, vähän pääsin repsahtamaan näissä päivityksissä. Ei helvetti melkein kuukauteen ole ollut mitään aktiviteettia.

Oikeastaan syy päivittämättömyyteen ei ole laiskuus.

Olen ahkeroinut työpaikalla... hmm okei..seliseli

Ja toinen syy on se että defaultti. 32milsin eli 0.81mm reikä on liian pieni AD7705:n jaloille (normi piikkirima menee itseasiassa ihan ok..)... Tai itseasiassa tiukka. Reikä pienenee kun se läpikuparoidaan. Jotkut piirilevyvalmistajat kompensoivat asiaa tulkitsemalla piirustuksissa olevan reijän tarkoittavan poran kokoa ja toiset loppureijän kokona (tarkoittaa sitä että annual ringiä pitää olla tarpeeksi jotta suuremman poranterän jäljiltä jää tarpeeksi kuparia)

.  Juu tiesin tämän "aloittelijan virheen". Tai ei se ole aloittelijan virhe. Väärin menee jos arvaa kumminpäin menee. (okei, oikeat elektroniikkasuunittelijat saattavat olla eri mieltä)

Tämä ei kuitenkaan ollut showstopperi. Saa sen AD7705:n sopimaan siihen ihan ok.

Suurempi pulma tuli sen jälkeen kun modasin AD7705:n differentiaaliseksi. En tiedä missä fiba, mutta jostain syystä lukurutiinini lakkasi toimimasta. Myös esimerkki python softa kenkkuili. Tosin vikaa voi lähteä hakemaan siitä että ajoin aiemmin AD7705:sta raspberrypi zerolla ja nyt pi3:lla.

Epäilen myös että olen onnistunut jotenkin käräyttämään AD7705:n.0

Ettäs näin rautamaassa :(  Kiva kun ei ole oskiloskooppia eikä logiikka-analysaattoria. Pimeässä hapuillaan, mutta sokeakin kana jyvän löytää.

Vahvistimen kolvailun kanssa oli kaikenlaista kuprua... kapillaari tuppasi vetämään tinaa helvetin pienen oparin jalkojen väliin... hoksasin että meikäläisellä ei ole kotona tinaimusukkaa ja jousitoiminen tinaimuri ei pysty

No voi helvettiläinen....
 No ei muuta kuin monisäikeisellä johtimella vähän houkutteli tinaa niin jo lähti.
Kyllä se siitä lähti monisäikeisellä johdolla, pildeman paskalla kolvilla ja sisulla
Oparin kanssa on kaikenlaista säätämistä. Testailin alustavasti ledillä (hituvirtalähde) ja vaikutti toimivan jotenkin....  Vähän säätöä oli sen kanssa että  100k vastuskseni olikin 1206 kotelossa... :(

Oma lukunsa oli tietenkin kotelon modaaminen. Pinnoite piti krapsia jotta koteloon saisi maadoittumaan.

Yleisestiottaen raudassa ei ole suurempia mokia, tän kanssa voi elää ja kehittää. Julkaisen kuitenkin vasta seuraavan iteraation julkisesti, kun itsellenikin selviää miten esimerkiksi vahvistin kannattaisi koteloida. Tai että onko AD7705 oikea valinta.

Raudasta

Fokus on ollut AD7705:ssa.
Olen myös kehittänyt low level softaa jolla voisi päästä koeponnistamaan ilgalloa.
koeponnistussofta AD7705:lle...kunhan toimisi
Hahmottelin raspin hattia ja totesin että ehkä siitä ei kannatakkaan tehdä raspi-hat form-factor tyyppistä levyä. Levy tulee olemaan silti kiinni raspberryssä, koska en pidä ylimääräisistä isoista lattakaapeleista.

Noin mekaniikkasuunittelun kannalta olen hahmotellut päässäni astetta turvallisempaa koteloa tasmanian tuholaiselle. Sellaista jonka voisi
  • Estää häiriötilanteessa oheisvahingot ihmisille, eläimille ja omaisuudelle
    • pyörivä kappale päättääkin haluta olla epäkesko.
  • Kiinnittää laitekotelon seinään ja mahd kattoon  (värinävaimennus tärkeää? koska äänekäs)
  • Poistoilma jäähdyttäisi moottoria
    • myös riski, poistoilma voi myös liata tai mahd jopa kastella moottorin
    • mietin jonkinlaista "träppiä" minne tangentin suuntaan lentävät pisarat yms tauhka kertyisi
Totesin tasmanian tuholaisen tärisevän älyttömästi, joten pärisevien osien eristämiseksi väliin on pakko laittaa joustava kumiletku. Toinen pää ankkuroidaan tasmanian tuholaiseen ja toinen pää vedonpoistoon alustaan joka ei ole jäykässä mekaanisessa yhteydessä pumppuun


Tämä letku litettäisiin kappaleeseen jossa olisi ionikaappari.
Ionikaappari sisältäisi paineanturin ja keräyselektrodit.  Samaan syssyyn voisi integroida myös FAIMS elektrodit.


Vaihtoehtoja on monia. Ihan näyttämisen halusta haluan tietenkin esitellä mahdollisimman omapäisen idean :D   Ionien kaappauksessa on suht paljon vapauksia (faraday cup tyyliset) mutta FAIMS pakottaa siihen että kenttä on homogeeninen. Vaihtoehtona planaari tai koaksiaali (suurisäteinen koaksiaalikenttä).. joita käytetään esim massaspektrometrien suodatinratkaisuissa.

Softasta

Softa tullaan koodaamaan ydinosiltaan golang:lla

Ai miksikö?  Koodattaessa matalan tason userland-softaa C olisi ollut vaihtoehto. C++:aa taasen vihaan  (koska mielestäni kukaan joka ei tee C++ softaa lähes 100%:sti  kokopäivätyönään, tuottaa kokemukseni mukaan paskaa C++:aa..lisäksi C++:n tuottavuus on varsin heikko).

Sensijaan golang on kielenä varsin mukava. Sellainen millainen C++:sta olisi pitänyt tulla. Jos osaat C:tä, osaat melkein golangia. Kieli jolla paskakin ohjelmoija kykenee tuottamaan hyvää koodia... ja vieläpä tekemään asioita konkurentisti. Softan on toimittava konkurentisti jos tarkoituksena on lukea rautaa, ohjata rautaa ja kommunikoida verkkoon ilman että jossain alkaa tökkimään.

Nodejs:lläkin onnistuisi konkurenttien ohjelmien toteutus suht helposti... Mutta golangin eräs hienoimmita piirteistä on se että se on käännettävä kieli.... ja ristiinkääntäminen vaikka ARM:lle käy flagiä muuttamalla.

GOARCH=arm GOOS=linux go build
Ja loppqutuloksena on binääri joka pyörähtää raspberryssä.  Ei tarvitse arpo makefilujen avulla kun go get:llä saa ongittua riippuvuudet.

Linuxissa pyörivässä kääntäjässä on se hauskus että sillä kääntää helposti myös windows-wammaisille binääreitä, mutta windowsissa pyörivää golang kääntäjää ei niin helposti saakkaan kääntämään linuxille :D

Suosittelen tutustumaan!  https://golang.org/

Softa-arkkitehtyyri, tai ideologia

Tarkoituksenani on kehittää avoimen lähdekoodin FAIMS nestemittalaite. Ensisijassa laite, mutta softa tulee olemaan välttämätön paha. Kehitän softan, jotta projekti ei lässähtäisi pelkäksi akateemiseksi  prototyyppi-puuhasteluksi.  Tarjoan pohjan jonka päälle omien mittalaiteratkaisuiden kasaaminen käy helposti. Softasta tulee modulaarinen sekä mahdollisimman rauta ja käyttöjärjestelmäriippumaton ratkaisu.

Jos vituttaa käyttöliittymä, raspberryn rasbian .. Tai vaikka haluat kasata mittalaitteen ATX-PC koneen koteloon ja tehdä raspberrystä vain usb-GPIO-SPI-I2C expanderin niin ei ongelmaa. :)

Softan on myös tuetava mahdollisimman sujuvaa datan merkkausta ja datan jakamista eteenpäin. Asia johon isot mittalaitevalmistajat eivät ole oikeastaan vielä hoksanneet panostaa. Näkisin että erilaisten FAIMS sovellusten kehitykselle on hyvin oleellista että "kentällä" kerättyä mittadataa saa kerättyä mahdollisimman helposti, nopeasti ja virheettömästi. FAIMS ei ole tekniikkana mikään ihmeratkaisu tai edes mikään massaspektrometri millä massa/varaus suhteiden selvitys kävisi "suoraviivaisesti. Kaikki vaikuttaa kaikeen, mutta hyvin toistettavasti. Ainut tie FAIMS mittalaitteiston menestykseen alasta riippumatta on suuri määrä mittauksia kiinnostuksen kohteesta.


Pointit:
  • Laitteella kerätään dataa eikä perseillä
    • Asennan silti doomin....
  • Toimitan softan, laitteistosuunitelmat ja esimerkkiasennuksen
    • kukin laitteistovalmistaja saa tehdä omat virityksensä.
  • Mittauksiin lisätään metadataa aikaisessa vaiheessa
    • Mittaustuloksia linkitetään keskenään
      • Monesti on nollanäyte ja toistoja (tai eri laimennoksia)
      • metatietoja ja hastagejä
      • kommentteja
    • Kuka nyt helevettikään muistaa mitä mitattiin hetken päästä
    • Vihkomuistiinpanot on wanhoille pieruille
  • Epäonnistuneet mittaukset heitetään pois ajoissa
    • roskaa ei kannata säilyttää
  • Hyvät tägätyt mittaukset pyritän lähettämään ASAP pois laitteelta talteen
    • HTTP/HTTPS rajapintaan,dropbox, S3, FTP, google drive......
      • Useita vaihtoehtoja
    • Lähetetyt erotellaan, jotta
      • Mahdollisuus poistaa kun saatu talteen
        • instrumentti ei ole tiedon säilöntäpaikka
        • microsd-kortit tuppaavat menemään rikki
      • Mahdollisuus yrittää uudestaan tai vaihtoehtoisella tavalla

Käyttöliittymä

Käyttöliittymä koostuu seuraavanlaisista  komponenteista.  Ideologian mukaisesti mitään näistä ei ole pakko käyttää vaan vaihtoehtoisia tapoja löytyy

  • Rasperryn näytöllä pyörii
    • Linux työpöytäympäristön valikot
      • WLAN:in, verkkojan yms valintaa turha keksiä uudelleen
    • Python TKinter tai QT:lla toteutettuja widgettejä
      • Okei, vanhahtava ratkaisu... mutta
        • Pitää vielä katsoa electron.io ratkaisua
      • Pitää uppoutua työpöytään, näkyä sivupalkeissa yms..
      • Ei oo pakko käyttää
      • Tarvitaan vain yksinkertaisia toimenpiteitä mittausten aloittamiseen
      • Näkymä "missä mennään", tarviiko kuittausta
        • Tärkeää nähdä koska korkeajännite on tai menee päälle
        • Voi mennä vaikka henki jos ei tiedä
          • Oikeasti! ei ole vitsi!
    • Hätätapauksia ja paikallista offline käyttöä varten
      • Esim mittaaminen ulkona korposta
      • Chromium, kts seuraava kohta
        • Selain on helposti teho ja muistisyöppö
  • Käyttöliittymäläppäri..
    • Samassa verkossa mittavehkeen kanssa.. koska
      • Selain ottaa yhteyden raspberryyn
      • Jos ongelma, aja raspberryn näytöllä
      • Paljon reaaliaikadata verkkoliikennettä
    • Tai vaikka tabletti (winkkari, android, apple)
    • Kermaperseille
      • tosikäyttäjälle riittää pieni ruutu + komentorivi
    • Tarkastetaan, merkataan mittauksia ja lähetetään eteenpäin
      • Lähetyskoodien tekeminen "plugareiksi" käy helposti.
  • Jälkikäsittelytyökalut
    • Selain,
    • analyysiohjelma
    • pilvipalvelu
    • matlab
    • ihan mitä vaan
Toistaiseksi olen jättänyt jälkikäsittelytyökalut pohtimatta. Kunhan mittauksen saisi ensin pelittämään.

Käyttöliittymäproto

No ei tämä proto ole vielä mikään taideteos tai edes loppuunasti mietitty.

Yleisidea leiskasta

Olen alustavasti ottanut seuraavanlaisen periaatteen ui:n suunnittelussa
  • Vakiona aina kaksi paikkaa kuvaajille. Voi vertailla tai katsoa rinnakkain yksityiskohtia
    • Mahdollisuus valita niiden esitystapa
      • 2d plotti, 1d leike,  signaalin voimakkuus ajan funktiona
    • Datan lähde valittavisa
      • Reaaliaikaisesti kerätty + mahdollisuus freezata tarvittaessa
      • Plottiin päivittyy viimeksi klikattu
      • Plottiin päivittyy toiseksiviimeksi klikattu data
    • Metadatan lisäys ja päivittely mahdollista
      • Jos ei vielä olla lähetetty, voi päivittää
  • Laitteiston tärkeät tilatiedot näytetään keskellä UI:ta
    • Näin ei jää piiloon vaikka vähän rullailtaisiin
    • Korkeajännitteen päälläolo, vikatilat yms 
    • Tulevat ja valmiit jakavat työtilan klikkausten perusteella
      • Täten hyvä olla keskellä
  • Alariville kolme saraketta
    • Tulevia asioita
      • Mahdollisus vaikuttaa tuleviin mittaussekvensseihin
    • Työtila, joka päivittyy klikausten perusteella
      • Mittaussekvenssin ediointi
      • Valmistuneen mittausten tietojen esittäminen
    • Valmiit asiat
      • Mitaustulosten ryhmittely
      • Mittausten lähettely
Näkisin tässä leiskapohjassa useita etuja
  • Mahdollisuus muuntaa myös pienelle näytölle (rasperryn lokaali)
    • Yksi plotti jos ahdas näyttö?
    • Kontrolleja vaan peräkkäin?
  • Skrollaus ei tuota ongelmia kun tärkein tieto on keskellä
    • Alarivin kontrolleille maksimikorkeuden rajoitin niin, että tilarivi ei rullaa piiloon.
  • Datan esitys hyödyntää näytön täyslevyisenä

Plääni

Itselleni on selvinnyt... tai no tiesin jo alusta alkaen että tämä tulee olemaan usean vuoden kestävä kotiprojekti. Huomasin nyt että mikä vaikutus on sillä, että en ajattele "hitsit, mitä sitä blogaisi maanantaina". Lopputulemana on se että viikonloppuna tulee lähinnä laiskoteltua.

Siispä maanantaina uusi postaus.


Lähettänyt klo Ei kommentteja:

tiistai 4. huhtikuuta 2017

Koodaa koodaa koodaa vaan, huomen sulla on ohjelma

Viikonloppu meni pitkästä aikaa oikein koodatessa. Tai itseasiassa suunnitellessa koodaamalla. Todennäköisesti suurinosa koodista menee poistoon, mutta idea muotoutuu.

Tämä siis kaikki nestenäyte-ionispray-dms härpäkettä varten.  Systeemistä tulee varsin omaperäinen jopa allekirjoittaneen mittapuulla. Äärimmäinen laajennettavuus, mikropalveluarkkitehtuuri sekä nerokas pilvipalveluliitettävyys ja sitten jotain paljon nerokkaampaa :D

Ja tämä kaikki open sourcena ja linuxin päällä.

Valitettavasti koodista ei saa näyttäviä kuvia mitä rakennelmista. UI:ta en ole vielä edes miettinyt. Sen kuitenkin olen päättänyt että mittalaitteen kyljessä on hdmi-näyttö jossa pyörii jokin kevyt, pienelle näytölle sopiva ikkunamanageri. Laitteen perustoiminnot kuten wlan yms konfitaan valmiilla ohjelmilla.

Osh parkin tilauksen saapuminen ottaa vielä pari viikkoa. Kolme levyä kustansi toimituksineen 8.75euroa. Eli yhden levyn hinnalla saa about paketillisen tofua.
Koodia tehdessä ei tuhlaannu kuin elämä. Raudan kanssa elämä ja rahat. :D

Luultavasti vastapainona routtailen raspberryn hattia (ja sydän vuotaen verta karsin ominaisuuksia) ja teen komponenttivalintoja.
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tilaa: Blogitekstit (Atom)