Kaljat auki, ne jolla on.

Tänään... tai itseasiassa aamuyöstä on taas tärkeä päivä.

Spacex laukaisee ensimmäistä kertaa kerrankäytetyn boosterin uudestaan. Laukaisuajankohta on aamuyöstä ja allekirjoittanut aikoo katsoa sen!! Valitettavasti holhousyhteiskunnassa en saa ostaa kaljaa kaupasta tähänaikaan :( Joten SpaceX drinking game siiryy seuraavaan laukaisuun.

Oikeasti, mitä tällä lainsäädännöllä halutaan muuta sanoa kukkahattumaisesti "kaljaa ei juoda... ai miksikö KOSKA MINÄ SANON"-tyylisesti. Kuulkaa haistakaa iso koirapaska!! Pahin peruste millekkään on "KOSKA LAKI KIELTÄÄ".

En tosiaankaan ymmärrä miksi kaljaa ei saa myydä yöllä, mutta maitoa saa. Maidossa on laktoosia ... kaseiinia (=sotkee ruuansulatuksen), maitoproteiinia, HORMOONEITA jotka saavat mahdolliset piilevät kasvaimet villiintymään  (ylläripylläri: kasvuhormooni kasvattaa)  puhumatakaan muista muutoksista.. ja siitä että maidossa on kyllä kalsiumia mutta osteoporoosiin se ei valitettavasti auta.

Plus se että aikuinen nisäkäs juo maitoa on oikeasti todella perverssiä.Fiksumpaa on juoda vaikka kauramaitoa joka on mennyt hallitun ja valvotun teollisuusprosessin läpi eikä lehmän läpi.

Alkoholin ongelmakäyttäjät osaavat kyllä hakea kaljansa ajoissa, eniten kärsivät satunnaismaistelijat.

Öisessä kaljanmyyntikiellossa ei ole muuta taustavaikutinta kuin kukkahattuilu sekä juutalaiskristillinen orjamoraali.

Noh... fiilistelen ennen laukaisua vaikka kuuntelemalla kuu-aiheista Die Käferiä eli The Beatlesia

Mond Mond... JA JA!!

Ps.
Raspberryn kytkentälevyllä on ihan helvatisti routattavaa. Tein arvion että ihan raspberry hat standardin mukaista levyä lopputuloksena ei valitettavasti tule. Ellen sitten karsi ja tiivistä oikein kunnolla.. On toki tehtävissä, mutta siinä meneekin sitten useampi viikonloppu.

Karkea arvio raspberryn io-levyn ottamasta tilasta "vähä sinnepäin" valituilla footprinteillä

Syy miksi levyllä on roinaa noin paljon on se että yritän tehdä levystä monikäyttöisen. Levylle olisi hyvä löytää muutakin käyttökohteita tai vaikka itseni lisäksi muitakin käyttäjiä, kun kortista tulee aika kallis (4-kerroslevy ja paljon osia)


Ja raspin hat:sta lisäinfoa
https://github.com/raspberrypi/hats
https://www.raspberrypi.org/blog/introducing-raspberry-pi-hats/

Superfretti, Kiitos texas instruments!!

Katselin high side switch ratkaistuita raspberryn levylle, kun satuin törmäämään jännään uutuuteen texas instrumensilta. 2016 kesällä julkaistu piiri joka tottelee nimeä UCC21520.

http://www.ti.com/lit/ds/symlink/ucc21520.pdf

HUH HUH!!! MIKÄ PIIRI!!  (kuola valuu)....

The UCC21520 is an isolated dual-channel gate driver with 4-A source and 6-A sink peak current. It is designed to drive power MOSFETs, IGBTs, and SiC MOSFETs up to 5-MHz with best-in-class propagation delay and pulse-width distortion.

FUCK JEAH!!!!!

Maksaa farnellilla 6.95e yksittäin ostettaessa... Kallis on mutta sen arvoinen (luulisin?)

WAUTSI WAU!!!...(lainattu TI:n datalehdestä)

Piiriä käytetään siis D-luokan vahvistimen Nmosfettien ajamiseen.  Piirissä on kaksi erotettua gatedriveriä  Ideana on siis että tämä piiri voi avata ja sulkea transistorin hyvin nopeasti. Erotuksen ansiosta transistori voi olla missä potentiaalissa tahansa. (okei, minkä läpilyöntijännite kestää).

Driveri kykenee antamaan virtaa transistorin gatelle 4A virtaa ja kiskomaan 6A... Tällä texasin piirillä voi antaa teoriassa lyhimmillään 10ns pulsseja... (ihan tiedoksi että valo liikkuu 10ns aikana noin 3metriä :-O)

Eihän nykyaikana tuo ole saavutus eikä mikään... gigahertsitaajuuksilla raksuttaa kun vähän paskempikin prosessori.... MUTTA... käyttöjännitteet noissa on varsin nynnyjä 3.3v...1.8v... yms.

Tarkoituksenani olisi kytkeä miehekkäästi  plusmiinus 400v (koska ebaystä saa sellaisia powereita)... eli heilauttaa uloslähtevää pinniä (mukanaroikkuvat hajakapasitanssit mukaanlukien) 800v.  Lukiotasoisen ymmärryksen omaavat lukijat muistavat että varatun kondensaattorin energia 

E=(1/2)*C*V^2

Energia on verrannollinen kapasitanssiin ja neliöllinen jännitteeseen. Elikkäs aina kun tämä piiri nitkahtaa ja transistorit liikahtaa... siirtyy tuon verran energiaa... Tässä kyse on varauksen siirtymisestä eli virrasta... ja mitä tiheämpään... sitä suurempi teho  (1W on yksi joule sekunnissa)

Hihasta ravistaen sanoisin kapasitanssin (Source-maa...yms) olevan jotain nanoluokkaa.... Eli ihan vitusti tehoa. 10ns.. pulssi 100ns välein?

Transistoreiden pitäisi avautua ja mennä pieniresistanssiseksi naulaksi mahdollisimman nopeasti. Transistoreilla (joillain enempi toisilla vähempi) on toiminta-alue jossa transistori ei ole auki eikä kiinni... vaan muistuttaa vastusta. Ja vastushan tarkoittaa sitä 

P=U*I  ja U=R*I

Ja silloin lämmittää...

Mosfet tyylisten jännitteellä ohjattavia transistoreita voi toki ajaa vaikka raspin 3.3v GPIO:lla Tällöin tosin transistori muuttaa tilaansa varsin laiskasti... koska gatejännite nousee ja laskee hitaasti..Hidas gatejännitteen liikkuminen taasen johtuu sitä että mosfet mallinen transistori omaa suuren kantakapasitanssin.. Ja raspi ei jaksa syöttää virtaa ja jännite on pieni. Lisäselitystä kaipaavat...lukekaapa perusteet RC-piiristä ja aikavakioista niin tajuatte kyllä

Tätävarten on olemassa gatedrivereitä millä voi työntää ja kiskoa varausta transistorin gatelle.. korkeammalla jännitteellä ja pienemmällä lähtöresistanssilla (ja pelolla että System on chipistä nousee savut).

Lisäksi gatedrivereissä on kaikkia näppäriä lisäominaisuuksia kuten säädettävä deadtime control jolla estetään ylös ja alasvetävien trankkujen johtamisen yhtäaikaa (eli latch-uppaaminen) Eli pieni viive jolloin lähtö kelluu on ihan toivottu ominaisuus.. Ei tarvitse olla Bart Simpson tajutakseen että molempien lähtötrankkujen johtaessa hv-poweri on oikosulussa. Silloin savu nousee powerista tai transistoreista.

Käyttäminen

Datalehdessä tulee jopa kytkentäohje... Plus vieläpä ohjeet leiskan tekemiseen.

Texasinstrumetsin esimerkkikytkentä (kopioitu datalehdestä)

Eli transistorin gatea kiskotaan sourceen nähden vähän pakkasen puolelle, niin varaus valuu kannalta vähän ripeämmin.. trankku lakkaa johtamasta... niin että napsahtaa.

Aijai... sitten vielä opastetaan miten leiska tehdään ja miten komponentit sijoitellaan... ja kuinka leveä avaus tehdään piirilevyyn piirin alle... kapasitanssin ja vuotovirtojen takia..

Mitä puuttuu

Tässähän on melkeen kaikki.. mutta mitä pitää vielä selvittää ennenkuin pääsee tekemään skemaa ja leiskaa

• Rf-Tehokivien valinta
• Kriittistä
• Jäähdytyssuunittelu
• Kotelointi
• Suunitelma missä tätä RF:ää käytetään ja miten se kytketään.
• Gatedriveri vaatii kelluvan powerin...Eli jokin kelluva DC-DC muunnin tarvitaan
• Ylempi gatedriveri heiluu ajettavan linjan mukana
• Siksipä erityisesti siinä tarvitaan DC/DC muunnin jolla on hyvin pieni kapasitanssi syöttöpoweriin eli maahan nähden.
• Hmm... pitäisiköhän ottaa harjoitusprojekti matalakapasitanssisen DC/DC muuntimen suunnittelusta... 
• Signaalin kunnostus rapsin pinnillä
• En halua jitteriä tai muita ongelmia... eli line driveri jotta pääsee raspin hat:sta suprefretille
• Signaalinkunnostus piiri... ja piiri jolla saa tehtyä not:in.
• Texasin SN74LVC2G86DCTR "true complement element" saattaa olla oikea?
• Tai sitten ei... vielä selviteltävää

Ja sitten ei muuta kuin hommiin... 

Teen parhaani leiskan kanssa... ja sitten vaan kovaan ajoon ja kokeilen kuinka koviin taajuuksiin tällä pääsee..

Päälevy, hahmottelua

Tänäviikonloppuna käytin aikaa laitteiston kokonaiskuvan hahmotteluun.

Systeemissä tulee oleman jokin päälevy joka tulee olemaa "maapiste" johon modulit kuten paineanturi, ilgallo ja vastaavat liittyvät. Niin ja tietenkin raspberry. Levy tulee olemaan myös osa tukirakennetta.

Yksi paha valintakysymys johon törmäsin... oli

a) Vain raspberry ohjaa laitteistoa.
Tehtävissä kyllä, selvittelin teoriaa.  Tarkoittaa sitä että pumpun moottoria ohjataan softa-PWM:llä kun rautapwm uhrataan superfretin ohjaukseen.

Youtubessa olevien teardown videoiden mukaan ESC:säni (Electronic speed controller) olisi atmelin mikrokontrolleri johon voisi häkätä simonk firmiksen joka ymmärtäisi jotain helpompaa (ja vähemmän syklejä raspilta syövää) tapaa kuin servo-PWM aaltomuoto. Valitettavasti häkkäys vaatii pinnien juottamista mikrokontrollerin pinneihin

Rautapwm raspissa on varsin kyvykäs. Valitettavasti tällähetkellä minulla ei ole pääsyä skoopille tarkastelemaan muotoja. (oskiloskooppi, eräs hankinta..SITTEN KUN asuntolaina on maksettu....)

Veikkaisin että raspberryn pwm lähtö saattaa tarvita jonkinlaista linedriveriä/ signaalinkunnostusta. Binäärisenä se on kuitenkin helppo ehostaa jos raspberry ei kykene ajamaan kanttia kanttina.

https://www.raspberrypi.org/forums/viewtopic.php?&t=33669

Rautapwm, I2C, SPI ovat rautapohjaisia eivätkä sanottavasti haittaa muun softan toimintaa... DMA:n tai vast toimintaansaaminen ois aika herkullinen ratkaisu, mutta mennään nyt userlandillä aluksi.

Etuja: Vain yksi paikka jossa ajetaan koodia, jolle kehitetään koodia ja jota päivitetään, Yksinkertaistaa ja halventaa asioita. Uskokaa minua, tiedän kyllä.


b) Apuna on mikrokontrolleri

Halvin saatavillaoleva mikrokontrolleriratkaisu on kolvata noin 67sentin  (yli euroa en maksaisi) mikrokontrollerilevy kiinni systeemiin.

http://www.ebay.com/itm/10pcs-Minimum-System-Development-Board-Module-ARM-STM8S103F3P6-STM8-For-Arduino-/311646136743?hash=item488f8ea9a7:g:nJQAAOSwEeFVDTdC

Näemmä kommunikointi ei onnistu microusb:n kautta... microusb on valittu vain edulliseksi poweriliittimeksi :(  Mutta onneksi pinnejä löytyy I2C SPI ja UART jolla kommunikoida raspin kanssa.

http://www.electroons.com/blog/low-cost-stm8s103f3p6-board-review-and-getting-started-guide/
http://technologyrealm.blogspot.fi/2015/07/getting-started-with-stm8-development.html

Menee aika sötöstykseksi tästä pitäisi tehdä "over the air" fläshättävä.

Arduino-levyn saa ebaystä alle kolmella eurolla... Otan tämän laskelmaan mukaan.
(kolmella eurolla ei saa pienissä erisssä  levyalaa, passiiveita, kidettä, komtrolleria eikä usb liitintä)

Fiksuinta lienee tehdä kortti johon saa tarvittaessa kötöstettyä kiinni arduiinon jos ilmenee että

Speksit

Ihan oikein speksi!  Luksusta, harvoin työelämässäkään törmää SPEKSEIHIN.
Helpointa on lähteä listaamaan ja piirtämään aiempaan postaukseen töhertämääni kaaviota.

Lähdöt

Mitäs lähtöjä tarvitaan

Il gallo liitäntä

• +3.3v ADC:lle, gnd ja raakapoweri (+12v?) piuha
• High side kytkin ei ole pakollinen. Il gallo ei nyt watteja kisko.
• MOSI,MISO,CS,CLK  (spi)
• Dedikoitu +3.3v regulaattori kalustusoptio
• Bulkkikonkkaa käyttösähköön...varoksi

Superfrettin ohjaus

• Päätösongelma. DAC+tasomuunnin superfrettikortille vs päälevy.
• Analogilähtö... 2 karvaa vs 4 karvaa digi
• I2C:tä ei saisi vetää pitkiä matkoja ilman kunnon driveriä (kapasitanssi, häiriöt yms)
• Ihan kiva toiminnalisuus jota voi käyttää jossain muussakin projektissa siksi päälevylle
• Jänniteswingi??  perusoparit kestää tyypillisesti railista railiin 32v
• Hi-side kytkin superfretin poweroimiseksi
• Rautapwm lähtö
• Jokin line-driveri jolla korkeataajuinenkin pwm rf-pulssitus pääsee kanttina superfretille asti eikä pyöristy muodottomaksi kuin vantaalainen wt-yh-mamma.
• koaksiaali SMA liitin levylle

Unipolaarinen DAC-analogilähtö (hv:n tason säätöön)

• Toki voi olla bipolaarinen, mutta vastusvalinnoilla valitaan.yksipuoleinen
• 0-3.3v riittää hyvin,
• high side on kiva olla, mutta ei välttämätön.
• voi tulla käteen korkeajännitteet jos ei ole helppoa tapaa sammuttaa kun ei tarvita

• Hi side kytkin +12v tai ehkä +24v hv poweria varten
• Jäykkä trankku, kymmeniä ampeereita?

Ulkoiset I2C liitännät

• Kaksi I2C liitintä ulos. BME280 plus jollekkin lisäanturille?
• +3.3v omasta regulaattoristaan. Tehty raspin +5v:stä
• joo... +3.3v high side switch olisi kiva jotta voisi resetoida sekaisin menneen I2C:n päässä olevan anturin tai jumiin menneen I2C:n

Tasmanian tuholainen

• Tälläkertaa highside kytkin on välttämätön, koska outrunner moottorin driverille pitää virtojenkytkemisessä kertoa min ja max asetukset. Driveri ei voi käynnistyä itsekseen samaanaikaan kun raspberry buuttaa.. vaan raspberryn on käynnistettettävä driveri
• Hi side +12v kytkin.. 20A piikkivirta ei olisi liioiteltua?
• hi side, koska lo side kytkennässä maa irtoiaisi... ja pwm pinni olisi ainut joka pitelee moottoridriveriä maassa..
• Ruuviliitin??
• Softapwm lähtö. Toistaiseksi kilonen vastus on riittänyt raspissa
• 2pin liitin  gnd ja pwm.

Ionisointi (huom.. enable/disable virtarajoitin)

• Hi side kytkin, ihan must
• lo sidelläkin kai menisi halpa poweri... mutta ylhäältä ohjattu niin powerivaihtoehtoja tulee lisää.
• Virtarajoitettu power
• Rajoittimena vastus? Rajoitus 1A:han? 12Ohm vastus?
• Dedikoitu regu?
• jotain muuta hv-poweria varten optio valita vaikka hyppylangalla jokin muu jännite
• softapwm lähtö, ylimääräinen mutta jos tarve säätää jotain?

Ionikaapparin liitäntä

• Häiriöiden takia todnäk ilgallon sisällä. (kerääjä on korkeaimpedanss inen koska suodatus
• kts aiempi postaus
• Kaapeli
• GND
• +Jännite
• -Jännite
• GPIO:lla valittava, vastuksilla asetettava kaksitasoinen jännite
• 0 ja 5v vaikka polariteetin valintaa varten
• suoraan haluttu ionikaapparijännite (tarvii vain RC-filtterin... tosin polariteetin vaihto kestää jos filtterin taajuus sädetty alas)
• Sama kytkentä kuin DAC:lle? nyt vain gpio ja vastukset valitsee jännitteen?

Extra

• Low side trankku merkkiledille?
• Mietin +12v powerikytkintä, joka oikeasti olisi "soft" powerkytkin
• Low side trankku ATX powerin ohjaukseen?
• ATX powerin +5V standby riittää raspberrylle?
• poweripinnin vetäminen GND:n starttaa 
• High side kytkimiä?

Raspberryn liitäntä

Kerran kun olen levyä piirtämässä, niin samantien kaikki pinnit käyttöön vaan :D

Koko rahan edestä, varsinkin kun levystä taitaa joutua tekemään nelikerroslevyn jotta tarjolla olisi dedikoitu jäykkä maataso sekä leveät powerivedot... kun useammalla vedolla on aikamoiset virtavaatimukset..

Varaan toisen I2c:n virallisten ohjeiden mukaan tunnistus EEPROM:lle... En ole täysin sisäistänyt sen etua...mutta varaan pädit..ei oo pakko kalustaa

Niin ja siten RS232 tai RS485 tasonmuunnin. Puuhastellessa asiotia, tuppaa yleensä tulemaan tilanteita joissa liitännästä olisi hyötyä.

Levyyn tulee tarpeettomiakin optioita. Todennäköisesti löydän toiminnolle käyttöä jossain muussa projektissa. Tarpeetomat high-side switchit voi jättää kalustamatta ja ohittaa R0:lla tai hyppylangalla.

Powerointi

Laitteisto saa käyttövoimansa töpselistä. Niin kuitenkin että suoraan seinäsähköä ei turvallisuussyistä käytettäisi vaan itse piirilevyt käyvät DC sähköllä.

Edullisesti ja helposti järjestettäviä DC-jänntteitä on

• +5v
• +12v
• +24v
• -12v?  Esim ATX powerista

Systeemi tarvitsee "raaka DC" sähköjä seuraavasti.

• Raspberry syö omasta 5V, 2A  virtalähteestään (Vaikka atx +5V standby)
• Tarjoilee +5v ja regun kautta +3.3v:sta  pienivirtaiselle elektroniikalle
• Poweri sisään microusb:stä... on polyfusetettu ja turvallisin powerointi
• Multa kärähti raspberry1 kun poweroin sekä +5v pinistä että usb:stä samanaikaisesti
• Syy saattoi olla myös kiinahakkurin sähköhärö
• Ideana on että raspberry on sähköissä kun töpseli on seinässä
• +12V tarvitaan ainakin
• pumpulle
• hv powerille (mahd  24v voisi tarjota paremman hyötysuhteen)
• IlGallo:lle,  +24v kuumentaa turhaan regulaattoreita.
• itseasiassa +12v on varaa pudottaa vaikka pienellä RC filtterillä muutama voltti pois
• Bipolaarisia varten tarvitaan negativinen kisko...
• -12V suht pienellä virralla
• ATX poweri tai DC-DC muunnin?

Hahmotelma

Tämä oli pelkkä hahmotelma... Vielä pitäisi kyetä piirtämään nämä kaikki hiside switchit ynnä muut.... ja vielä routtaamaan koko paska raspin hatin kokoiselle alalle... ilman että koko paska syttyy palamaan kun pumppua ja rf:ää vähä hyrskytetään....

Veikkaan että kortti yksinkertaistuu vielä tästä :)  Kun itselle tekee ja kuukausittainen harrastusbudjetti on muutama kymppi max. niin kummasti designista tulee optimoitu kun itse on maksajana.

IlGallo etenee ihan hyvin....  Karsin sisäisen tarpeettoman analogijänniteliittimen. Tarkoitti myös sitä että leiska meni hyrymyrskis ympäri :D
Ideana on että analogikortiksi kalustettuna valitut netit vedetään hyppylangoilla ADC:n spi liittimeen ja siitä kaapeliin. Lisäksi hoksasin että kotelon anodisoitu pinta onkin sähköneriste... Jotta kotelon saisi jotenkin maadoitettua pitää kopan molemmista puolikkaista poistaa kontaktikohdasta pinnoite Niin ja tietysti päädyistä ja päätylevyn reunoista  jos päädytkin halutaan samaan potentiaaliin.

Niin ja anodisoinnit pitää krapsutella piirilevykiskoista myös... Lisäsin piirilevyjen reunaan JEP (juotteenestopinnoite) vapaat kuparitäytöt, josta levyn saa jumpperoida maadottumaan puolivälin jännitteeseen (GND) jos korttia käytetään analogikorttina. Digimoodissa rungon maadoituksen voi kytkeä -VAA:han eli maahan..

Lesoilen lisää ilgallosta vasta kun minulla on levyt ja olen todennut että niissä ei ole mitään fundamentaalia virhettä.

Mitäs keittelet?

Mitäs keittelet, tai mihin käyttöön nämä  kaikki tasmanian tuholainen, ilgallo, paperspray ynnä muut rakennelmat  tulevat. Tavoitteletko näillä rakennelmilla  jotain?

Aivan oikein. Tarkoituksenani on luoda avoimen lähdekoodin rauta ja softaratkaisu jolla pystyy analysoimaan kemiallisia yhdisteitä. Ensisijaisesti nesteistä, mutta kaasumaistenkin tuotteiden analysointi pitäisi teoriassa onnistua.

Valitsin tekniikaksi differentiaalisen ioniliikkuvuuspektrometrian. Siitä syystä että sillä itse laitteisto on itseasiassa hyvinkin yksinkertainen.   Ionilähde tuottaa ioneja, ionit johdetaan asymmetriseen sähkökenttään ja katsotaan elektrometrillä mitä tulee läpi. Ioneja ja ilmaa (tai kuljetuskaasua) kuljettaa pumppu.

Ensimmäinen DMS (tai FAIMS toisten piirien käyttämä nimitys) laite valmistettiin uzbekistanissa joskus 1980 luvun alkuvuosina. Joten lukijat ymmärtävät että kyseessä ei voi olla kovinkaan monimutkainen tekniikka.

Tekniikka ei todellakaan ole mitään tasoa "kannettava massaspektrometri".. vaan ryssäläisesti tasoa "moharkka huulessa väännetään kahdella taajuudella resonoiva muuntaja sytytyspuolasta ja parista transistorista.. ja kytketään piuhat levyihin...ja vähän labrapoweria, plutonium ionisointilähde ja skooppi kii..harasoo" :D

Hauskaahan tässä on verrattuna vaikka johonkin ebayssä myytäviin "arduinon kaasuantureihin" (MQ* anturit) on se että DMS tekniikka ei sisällä käytännössä muuta muistiefektiä kuin laitteen todellisen likaantumisen.

Differentiaalista ioniliikkuvuuspektrometriaa käytetään tällähetkellä usean eri yrityksen tuotteissa. Joko massaspektrometrin kaverina esifiltterinä. Tahi ihan sellaisenaan tai vaikkapa yhdistettynä kaasukromatografiin.


https://youtu.be/h5t8tH7X19Y?t=11m50s
https://www.youtube.com/watch?v=nbFM4EEN9-o
https://www.youtube.com/watch?v=-CjA1gn450E

https://www.youtube.com/watch?v=-5hjEUENrCE

Ylläoleva video näyttää miltä DMS (tai faims) 2d-spektrit näyttävät


DMS/FAIMS aiheesta on olemassa useita patentteja, joista pahimmat alkavat vanhenemaan 2020 luvulla. Tarkoittaa sitä että alalle saattaa pullahdella uusia tekijöitä
http://www.faims.com/patent.htm

Ainakin muutama GC-DMS laite on käväissyt kansainvalisellä avaruusasemallakin (sionex, nyt konkkaan mennyt firma)
http://www.chemringds.com/products/chemical-detection/juno.aspx
https://www.owlstonemedical.com/products/lonestar/
(hähähä..."inbuilt PC running Windows XP"...:D joo ei mitään linuxia tai mitään häkkeriratkaisuita vaan vakiintuneita kaupallisia...)


Miksi open source? Eikös fiksumpaa olisi alkaa valmistamaan laitteita tai vaikkapa hakeutua johonkin firmaan tai tutkimusryhmään hommiin??

Ajattelen asiaa tältä kantilta

• Owlstonea lukuunottamatta tekniikka ei ole lyönyt itseään läpi
• On todennäköistä että N+1 firma ei menesty paremmin kuin muutkaan
• Vittu ihan oikeasti, suomessako? Soviet finladiassa??
• Rautakauppa ja raudanvalmistus on kapitaalia vaativaa toimintaa.. ja perseestä muutenkin
• Helvettiä kaikenlaisten CE-merkkien ja EMC niuhotusten kanssa.
• Mitä kauempana alkutuotannosta sitä parempi profitti.
• Palveluita voi monistaa, rautaa ei niin helposti
• Raudanvalmistus vaatii fyysisiä asioita joihin sitoutuu rahaa ja ne kuluvat
• riski yrittäjälle, voi mennä tappiolle.
• 100% Läpinäkyvyys ja avoimuus
• Näytän miten ja miksi päädyin tiettyyn laitteistoratkaisuun
• Lähteet näkyviin,
• vrt laskun välivaihden esitys tai akateemisen työn viitteet
• Poistaa epäilyksen että kyseessä olisi "varastettu intellectual property"
• Mitä mikin maksaa
• Laitteen hankkivat tietävät paljonko laitteen valmistaja ottaa itselleen katetta. 
• Mistä kannattaa maksaa
• Mahdollistaa laitteiden hinnan alenemisen mitä enemmän tietoa "kipupisteistä" on yleisesti tiedossa
• Vrt reprap projekti... miten vaikuttanut printteriosien hintaan?
• Osat halventuneet ja saatavuus parantunut
• Open sourcessa ei tarvitse välittää
• kaupallisen alan ihmisistä
• tyhmistä ihmisistä/käyttäjistä
• Ilkeä saa olla ja ihmiset ovat lähtökohtaisesti oppimiskykyisiä, mutta "permanent idiot" tapaukset voi ohittaa
• Maailma tarvitsee edullisen instrumentin 
• On paljon köyhiä tutkijoita ja opiskelijoita jotka hyötyisivät halvasta ja "melko" hyvästä työkalusta.
• Akateemisessa maailmassa laite ja softakehityksen taso on yleisesti heikko.
• Tieteen kehitystä vetää tekniikan kehitys eikä toisinpäin (lähde: Elon Musk)
• Jos instrumentti on äärimmäisen edullinen ja designi tulee olemaan open sourcea, on sen kehityskin tehtävissä "kengännauhabudjetilla" ilman ulkopuolista rahoitusta.
• Rahoituksen mukana tulee aina rahoittajan intressi ja velvoitteet
• Halpa laite avaa sovelluksia joita ei olisi aiemmin. Esim viiniharrastajat? (hyi saatana) tai ehkä kiljunvalmistajat (nami..)
• En uhkaa kaupallisten firmojen tuotteita
• Kyllä, tästä tulee kuitenkin "sputnik"-hetki kaupallisille toimijoille.
• Näyttää huolestuttavalta, vaatii suhtautumisen muuttamista
• Ei pitäisi kuitenkaan vaarantaa mitään.
• Edelleen ammattikäyttäjät, tutkijat, lääketiede, sotilassovellukset hankkivat high end laitteensa luotettavilta valmistajilta.
• Instrumentti voi olla vain osana jotain kaupallista laitteistoa
• Reprap projekti ei syönyt suurten valmistajien myyntiä
• Laajensi käyttäjäpohjaa
• Laajensi 3d tulostuksen mahdollisuuksia
• Mahdollisti edullisten entry-level laitteiden markkinoille tulon
• Myös isot valmistajat kehittyivät
• DMS on kuitenkin suht heikosti tunnettu ja sisäistetty tekniikka
• Aiheessa on muutama vaikeus jonka sisäistäminen vaatii efforttia.
• Asiasta lisää kun saan mitattua dataa ja demonstroitua hands on.
• Patenttiriski
• Teen open sourcea, US-patentit eivät ongelma (euroopalaiset patentit joo)
• Ei ole kaupallinen tuote vaan harrastus
• Teen eritavoin, eri menetelmillä, eri materiaaleilla, eri kompomenteilla mitä muut
• Omat ideat julkisia, en patentoi
• Elon Muskin mukaan patentti on vain arpalippu oikeussaliin
• Julkaistua ideaa ei kukaan paskiainen voi patentoida.
• Patentointi maksaa, ei ole varaa.
• FAKTA: Patenteilla ei rikastu eikä tienaa elantoa, varsinkaan yksityishenkilöt
• Iso firma jyrää yksityishenkilön tai kiertää patentin jos patentti olisi sellainen jolla "eläisi"
• Toteutus mahdollisimman suoraviivainen
• Asian jo julkaistu julkiesesti jossain jonkun muun toimesta
• youtube, artikkelit
• komponenttien datalehdet ja application notet
• Muutan designia jos alkaa kuulua särinää
• Haluan muuttaa maailmaa paremmaksi ja jännemmäksi
• Tee aaltoja, keikuta venettä
• Maailmassa on paljon mitattavaa
• Vaikka että onko pimeästi ostettu viina turvallista juoda vai onko seassa glykolia/ipaa/metanolia... joo asuntovelkaisena on säästettävä juomingeissa
• Halpa työkalu luo mahdollisuuksia monenlaisille yrittäjille
• Tunnistuspalvelu
• Laitevalmistajat
• Huolto/kalibrointi
• Henkilökohtaiset intressit
• Mahdollisuus tehdä jotain hienoa, elämän tarkoitus?
• Osaamisportfolioon erittäin kova saavutus jos toimii
• 100% Varmuus siitä tulevaisuudessa löytyy töitä.
• Työpaikat vähenevät kokoajan, tulevaisuudessa vain eliitillä on työtä.
• Fiilis että osaa jotain, tuntuu vähemmä paskalta
• Suoraa rahaa en tällä projektilla tule tekemään vaan avaamaan mahdollisuuksia
• Mahdollisuuksilla voin tehdä rahaa ja ehkä varaa on joskus lähteä marsiin.

Big picture

Loppuun herkkupala. Iso kuva mitä laitteisto tulisi sisältämään...

Muutama yksinkertainen kytkentä... piuhaa ja vähän 3d suunittelua

Kaavio DMS laitteen osista ja miten ja mistä niitä ohjataan. Powerointi yms erikseen

Naurakaa pois, tää on ihan vakavaa engineerausta :D

Ideatasolla olevasta superfretti (FET-transistori... hehe fretti..) sytkyttimestä rittääkin sitten postausta.. kunhan nyt ilgallon saisin ensin "pakettiin"

Il gallo, last version before recieving LTC6269

Ok,

I have assburger's syndrome and I have spent almost whole saturday on fixing layout.
Things I have done

• Increased pads on opamps
• wiring cleanup
• compare to previous posts
• changed 0603->0805 footprint on some components
• 5v -> 3.3v divider
• feedback resistors (allows more options)
• Moved P7 feedback position where it is accessible from both sides
• If someone like to use wired resistor as feedback resistor. Put one end on P7 and other end on input
• Proper guard ringing resistors is hard or impossible to do with multiple resistors
• at there is GND shield (GND is 2.5v)

I checked layout with eurocircuits pcb checker...all seems to be ok.

Expect some silkscreen problems. (text positioned bad.... and jumper silk is over pad)

Size of board is 49mm x 22.9mm

Spot silkscreen error.. no the jumper silk... the P7..

Both capacitors silkscree text...forgotted..on kicad. 

Ok... This is enough layout shit for this weekend.

Ilgallo: like a glove

Ok,

Now ilgallo current amplifier have its first layout that fits "like glove" to enclosure

Like glove

After printing front and back copper layer.. I just realized some issues

Issues

1. Bad... The LTC6269 and LTC6268 pads are inside specs... but they are quite tiny. From experience I remember that pads should be a little longer.. Expecially when doing soldering by hand. 
1. Placement will be a bitch with too small pads
2. There is no place where I can put my huge soldering iron.. :D
2. Line connecting 2.5v or the "gnd"  to ADC board "-" inputs...is on wrong side.. not really wrong side other side on back have more space
1. Looks better and line can be wider
3. I am going to order boars from https://oshpark.com/ It have long checklist.. Issues I found
1. Drill holes...oshpark uses imperial drill sizes
1. Drill files with metric hole sizes got rounded to imperial
2. Remember to have enough annual ring
1. OSH "smallest drill size is 13 mil, with a 7 mil annular ring."
3. Hole size is specified by drill, not by size of hole after plating
1. Depends on manufacturer, watch out!
4. I am still waiting parts
1. Only good and reliabe way to check layout is really try with paper model and components
1. ok.. i have soic8 chips...regulators etc...
5. 0608 fits 0805 footprint.. at least feedback resistors should be 0805.. allows more options for resistor options
6. I have not yet characterized AD7705 module.
1. ADC chip have on board buffer so driving signal thru resistor divider
1. works
2. does not work
2. resistor accuracy... 128 gain.. means 10mV error in difference goes 1.28 volts
1. Poor man's solution put resistors in parrallel, average error
1. Stacking smd resistors works
2. 0608 resistor on 0805 footprint is needed when stacking 

So...it will be real big "OH FUCK!" If I don't test these things before ordering. Failure is not an option.

Mechanical model

For making anything more complicated than single piece of pcb, 3d model will be needed.

One plan was that instead of coaxial cable and connector amplifier enclosure would include also needed faraday plate charge detection. That i need for measuring air ionization.

Enclosure profile in openscad

I wrote some openscad code... But not yet needed that anywhere.... yet.

Summary

I will spend some time at weekend with layout, but submit design later to oshpark.

(after few iterations)

Il gallo, leiska ja mekaniikka Plus ideointia

This post is going to be in finnish. Mostly I present my notes about first "paper prototype" layout and issues with enclosure. I write conclusion when I got my next "paper test" iteration ready

Okei...

Posti toi kotelot.  Printtasin päälimmäisen layout kerroksen 1:1.. (sen jälkeen kun käytin ties kuinka paljon aikaa leiskan hiomiseen).. Niin jotta pääsisin asettelemaan sitä koteloon ja katsomaan miten liittimet sopivat.

Koska en ole lahjakas, enkä myöskään ammattilainen... oletin että suunitelmassani on selkeitä ajatusvirheitä. Okei.. tarkkoja kotelomittoja ei ollut saatavilla, joten noh.. arvaten tulee sutta ja sekundaa..

Yleisnäkymä. Kuvassa näkyvä komponenttipoli (topside) tulee itseasiassa alapuolelle.. levy sijoittuu noin 3mm päähän "lattiasta".

Leikkasin, liimasin paperin Lidlin italialaisen... (kun il galloa ollaan suunnittelemassa) pakastepizzan pahviin  (marinara, vegaaninen) pahviin... ja trimmasin reunoja myöden.

(sivuhuomautus: Marinara on ihan jees pizzaa... ainut on ihan törkeän huono hinta/laatu suhde)

Levy tullaan asentamaan kotelosta löytyvään uraan.

Ajatuksia

• Levyn leveys pitäsi olla enemmän, ettei levy pääse heilumaan sivuttain
• Viilalla saa pienissä tuotantoerissä mahd toleranssifeilit pois, toiseen suuntaan ei saa
• Jos levy pääsee liikkumaan, tarvitsee levyyn jättää heilumisen verran marginaaleja kummallekkin puolen.
• Levy on 5cm pitkä. Monissa palveluissa 5cm on "breakpointtina". esim 5cmx5cm design...
• varmuudenvuoksi hieman vähemmän... ehkä millin
• Alalevyn oparin footprintti on liian iso...ihan väärä..
• 2pin+4pin liittimet voivat olla ihan kii toisissaan. Sopivat reikälevylle niin yksi reikä jää välistä vapaaksi. 2pin ja 4pin liitimien pinnien ero voi olla 2*2.54mm

Paskan leiskan esittely

Päälimmäinen leiskakerros. Pientä korjaamista ja tiivistämistä tarvii. U1 regulle pitää suunitella spesiaali footprint C2 silkki siirtää.... muutella liitinkonfiguraatioita yms... Ja tarkistaa custom footprintit...Ja miettiä onko LTC6269:n mahasta juotettavan pädin via tarpeeksi iso...noinhan sitä ei ole tarkoitus kolvata vaan laittaa pastalla... tosin itselläni ei pastavehkeitä joten kolvataan mahasta kii reijän kautta.

Paskaa bottomissa

Paska leiskahan tää on. Nättiä tästä ei saa vaikka kuinka nussisi vetoja kohdilleen, kun kaksikerroslevy. Nelikerroslevy nostaa kustannuksia turhaan, vaikka helpottaisi piirtämistä. Plus tarjoaisi hyvän maatason...

Ja noihin pieniin smd pädeihin pitäisi liittyä 90 asteen kulmilla...ja mielellään yhtestä kohtaa per pädi...niin kolvatessa paskalla ja pienikärkisellä kolvilla lämpö ei karkaa vetoja pitkin

Noh... tämä oli lähtöpiste, vertaillaan sitten kun levy on valmis.

Ongelma: Komponentit osuvat profiliin

Kuva selventää, mikä mättää. Okei, levy pääsee heilumaan, Reunassa ei ole tarpeeksi suojamarginaalia. VOI VITTU

Kuva selventä mikä tässä mättää. Yritin jättää reunoihin tarpeeksi tilaa.. Tilaa jotta profiili ei olisi hinkannut JEP:iä (juotteenestopinnoitetta) rikki eikä olisi koskettanut komponentteja...

Nyt ruuvinreijän reuna pystyy esimerkiksi napsaisemaan isosta 10u smd konkan pädistä sähköt runkoon :(

FAIL

Onneksi levyllä on hieman tilaa säätää komponentteja hieman keskemmäksi.

Vetetoja saa olla tuon ruuvireijän kohtaa, mutta ei SMD komponentteja.

Syy miksi levyä pidetään näinpäin on se että ADC muunnin kolvataan bottom puolelle. Eikä se mahdu noin 3mm korkeaan rakoon.

Ongelma Liittimet peittävät ruuvireijät

Mikään helvetti ei mee nyt putkeen... tai edes kantikkaaseen metalliprofiiliin.

Liitin ulkona niinkuin piti mutta peittää ruuvinreijän

Ruvit pitää päästä kiertämään kiinni... vähä ottaa ki, on siinä ja siinä mahtuuko. jopa 2x 2pin. 4pin ei ole ongelmaa

4pin+2pin liittimet estää ruuvien laiton.

4pin liitin mahtuu koteloon tarvittaessa, tosin vain toisinpäin suoraan

Ratkaisuita

Pohjimmiltaan ongelma on noi kotelon kiinitysruuvit. Saan kyllä levyn senverta kapeaksi että se mahtuu koteloon.
Sensijaan kumpaakin päätyyn mahtuu ongelmitta maksmissaan 4 pinninen JST liitin.

Tarvittavia linjoja liittimissä on vähintään

1. Käyttösähkö
2. GND (ADC ja käyttäsähkömaa)
3. ADC power (+3.3v raspberryltä)
4. MOSI
5. MISO
6. CS
7. CLK
8. Virta input
9. Virran nollakarva (+2.5v käyttösähkömaasta)

Toki tuonne voisi heittää +3.3v regun (ainakaan top puolelle ei mahdu) joka tekisi ADC:lle sähköt.. Ikävä kyllä tällöin voidaan joutua tilanteeseen jossa raspberryssä ei ole sähköjä...mutta vahvistimessa on.. Tällöin teoriassa MISO (master in slave out) linja voi kärväyttää raspin.... 

Mietin myös että pitäisköhän laittaa paikat sarjavastukset SPI:n linjoihin?   Oikeaoppisesti vastukset kandee laittaa vahvistinpuolelle (kaapelin pitää olla ajettu)... paitsi MISO linjan vastus raspin puolelle. Siis MISO jota ADC ajaa...

Ratkaisu 3d printtaa

Vähän kävi mielessä että lakkaisi murehtimasta ongelmaa 3d tulostaisi pidikkeen jolla kannatella levyä sellaisella korkeudella jossa kulmaruuveista ei ole haittaa. Vaikka ratkaisu helpottaisi mielelläni välttäisin sitä sillä vaikka 3d tulostus ratkaiseekin asioita, se on edelleen osa josta aiheutuu kustannuksia ja vaivaa. Ja kaikki jotka tarvitsisivat vahvistinta, eivät omista 3d tulostinta.

TOSIN houkuttelevaksi ajatuksen tekee se että vaikka skema, leiska, bom yms on vapaasti ladattavissa ja osat ovat hankittavissa ebaystä usealta eri toimittajalta... kuitenkin kokoamiseen tarvittaisiin 3d tulostettuja erikoisosia (joidenka mallit laitan tietenkin open sourceksi)  Jos tekisin bisnestä, voisi ajatella että asiakkaalle olisi helpompi ja nopeampi ostaa valmis vahvistin allekirjoittaneelta eikä läheä säätämään pidikkeiden hankinnan/tulosteluiden kanssa :D

Ei niitä 3d tulostimia joka kodissa tai edes työpaikallakaan ole.

Vaihda liittimet

Ei käy... oon jo ostanut :(  ja nää oli halpoja

Ratkaisu: SMA panel connector

Ebaystä hakuun "SMA panel connector" tai "SMA bulkhead".. Mielellään ruuvilla kiinni väännettävä SMA. siirrän DAC powerliittimen hituvirtaliittimen tilalle ja keskitän liittimet. SMA liitin keskelle päätyä. inputtivirta johdolla suoraan levylle... Vähän lisärumuutta powerijohdotuksiin (ja sekaantumisriski).. Ja tulee kolvattava johto :(

http://www.ebay.com/itm/Nut-Bulkhead-Solder-SMA-Female-Plug-center-For-RF-Connector-Cable-RG178-RG196-/112188354980?hash=item1a1ef271a4:g:SrUAAOSwo4pYFv9i

Tai ehkä tälläinen... mukana sisä että ulkopuolelle tuleva kaapeli kun kaapelin katkaisee... saa toisen pään kiinni jotenkin levyyn ja toisen pätkän kiinni mittauskohteeseen. Okei... kolvailtavat piuhat piirilevyllä on helvetilisiä. Mutta voisin ehkä tehdä poikkeuksen... varsinkin kun yhdestä päästä kolvatava

http://www.ebay.com/itm/15CM-SMA-Male-to-SMA-Female-Nut-Bulkhead-Crimp-RG316-Coax-Cable-Jumper-Pigtail-/281859658197?hash=item41a02511d5:g:segAAOSwFGNWS0BA

Toisaalta, Olisihan sitä ihan napsautettavia smd liittimiä olemassa 0.84e/ 5kpl

http://www.ebay.com/itm/5Pcs-Smd-Smt-Ipx-U-Fl-Rf-Coaxial-Connector-Solder-Pcb-Mount-Socket-Jack-Female-B-/351802783571?hash=item51e9147753:g:594AAOSwB09YH47g

ja sopivia kaapeleita (huom! kotelon pituus 5cm.. tuo johto on 15cm... ja koaksiaalin lyhentäminen on aika perseestä)

http://www.ebay.com/itm/IPX-u-fl-to-SMA-female-jack-pigtail-15cm-cable-1-13mm-for-Wireless-PCI-Wifi-Card-/150465460124?hash=item230870b79c:m:mROSkQ5gE9ZeFtFD86-P35w

Ratkaisu: Kaksi levyä, lisää toimintoja

Vaikka kotelo onkin pieni, on siinä ihan liikaa hukkatilaa. Yksi ratkaisu olisi käyttää kahta levyä.. toinen ylhäällä ja toinen alhaalla. Kaksi vahvistinkanavaa, jotka jakasivat liitinpinnit (CS:ää ja input pinniä lukuunottamatta).. olisi tietenkin aika hieno... mutta minulle tarpeeton ja tarpeettomasti asioita monimutkaistava design.

Tää ois magee... Alipäästösuodatettu biaspoweri... polariteetti vaihdettavissa raspin 3.3v gpio:lla... ylimääräiset liitinpinnit auttavat mittauslevyn pinpin... eiki pinninpuutteeseen... :D

Sensijaan hyödyllinen lisätoiminto olisi mahdollisuus tuottaa hyvin vähä-häiriöistä jännitettä. Jaa että mitävarten?  Moneenkin tarkoitukseen

http://www.tek.com/keithley-low-level-sensitive-and-specialty-instruments/keithley-series-6400-picoammeters

Tuokin ammattivehje kykenee syöttämään jopa 500v (tai -500v) "biasjännitettä". Hintaa alkaen vajaa 2000 USD.

• Suurisresistanssisen kappaleen/nesteen vastuksenmittaus.
• Jotta ei probet eivät syöpyisi, polariteettia olisi hyvä päästä vaihtamaan.
• Ionien kaappaus.ilmasta tai nesteestä (kts paperspray postaus)
• Kaksi johtavaa levyä, asetettuna vastakkain, kuten levykondensaattori.
• Toiseen jännite, toiseen mittauskarva
• Väliin muodostuu sähkökenttä
• Jos jokin varattu hitunen joutuu kentän vaikutuspiiriin, osuu se sähkökentän suunnasta ja hitusen varauksen merkistä riippuen jompaankumpaan levyyn
• yksi ampeeri oli coulombia/sec... joten ionit voidaan havaita virtamittaksella

Coulombi... ei columbo joka on joku paska 70-luvun agenttisarja. (en ole seurannut)

Vastaamatta jäi kysymys.. miksi jännitteen tulisi olla tasaista... No sen takia että virtamittaripädin ja jännitteellinen pädi... Koska vahvistimen ja jännitelähteen maa on yhteinen... (oltava jotta kenttä muodostuu).. täten levykondensaattorista...yllätys yllätys tuleekin kondensaattori :D

Jos konkan väliin ei tule tai sieltä ei lähde varauksia.. voidaan laskea käyttämällä

• Kapasitanssin kaavaa C=Q/U
• Jos kapasitanssi pysyy samana... ja jännite heilahtaa U1:stä U2:een, pätee
• Q1/U1=Q2/U2
• Siis Q2=U2*(Q1/U1)

Ja mitä ripeämmin tämä varaus muuttuu... tarkoittaa se suurempaa muutosvirtaa (virta =varaus/aika).. ja täten suurempaa häiriösignaalia.

Koska tavoitteena on

• Mitata hyvin pieniä virtoja, Biaksen pitää kyetä syöttämään tai vetämään senverran varausta mitä mittauskondensaattoriin tulee..
• Olla poksauttamatta helvetin kallista oparia jos mittauskondensaattori vetää oikariin.. Ja pädissä 500v jännite. Korkea impedanssi rajoittaa virtaa että suojadiodit eivät ylikuumene
• Nyt en ole ihan tarkistamatta varma, että kuinka hyvät suojaukset hituvirtaoparissa on luultavasti heikot
• Datalehdet yleensä kertovat maksimijännitteen... ei sitä paljonko esim poweriton pinni tai pinni johon tulee X volttia enemmän virtaa kestää.. Eli mikä on suojadiodin virrankesto.
• Jos  ymmärsin oikein superopari LTC6268/LTC6269 sietää plusmiinus 1mA inputtipinniin..  hmm 1kohm impedanssia biaslinjaan per biasjännitevoltti..noin karkeasti)

Täten bias voi olla... ja pitää olla varsin suuri-impedanssinen. Tarkoittaa sitä että powerilinjoihin voi laittaa sarjavastuksia ja konkkia maahan... eli RC-alipäästösuotimia sarjaan. Ja mitä pienempi virta sitä suurempi impedanssi voi yhteensä olla. Tarpeeksi suodatusta, niin ei haittaa vaikka biasjännitekiskojen jännitteet tehtäisiin pörisevällä virtalähteellä.

Suodatuksten jälkeen pitäisi olla jokin rail-to-rail lähtöaste jolla jännitteen saisi valittua joko positiivisesta tai negatiivisesta jännitteestä.. Toisinsanoen vähän niinkuin rele, jonka COM pinni on lähdössä. NO pos railissa ja NC vaikka neg railissa... Paitsi minä en halua  designiini mekaanista perinteistä relettä... Tai ehkä pakko :(

Rail to rail? Miksi?

Olin ehkä hieman epäselvä ilmaisussani. Ensimmäinen ajatus oli että Rail to rail, jotta lähtö olisi mahdollisimman jäykästi kiinni jommassakummassa suodatetussa matalaimpedanssisessa kiskossa.

Ratkaisu:KAIKKI :D :D

No nyt lähtee keulimaan... ja pahasti  :D :D : D
Hoksasin että

• Kotelossahan on helvetti tilaa vaikka miten
• Siellä on tilaa.... on on,,, 
• Upota koottu vahvistin koiran juomakuppiin ja katso miten kuplia nousee
• sen jälkeen huuhtele kuppi ja vaihda raikas vesi... 
• Steve Jobs teki vastaavan tempun.. hetti ipodin proton akvaarioon.. blub blub ku kun joku alkoi avautumaan että se on täynnä jo.
• Liittimet on perseestä
• Turha on se kallis koaksiaaliliitin...
• 3d tulostetut osat ovat kivoja
• 3d tulostus mahdollistaa ratkaisut joihin muttereina, prikkoina ja levyraakamateriaalina ajattelevat inssit eivät keksi...
• oottakaas kun opin tekemään evolutiivisesti kehitettyjä 3d malleja..... ja GPU suunnittelee puolestani.
• Vittusaatana integoidaan kaikki :D
• koronan ionejan tässä ollaan mittailemassa
• Sopii myös ilman ionisaation mittaukseen... kts wikipedia röntgen yksikkö.
• https://en.wikipedia.org/wiki/Roentgen_(unit)
• Ihan vittusaatanan voimakas säteily saa olla..... merkityksetön taustasäteilyn kanssa 
• mittaukondensaattorirako kotelon sisään
• reikä , josta ionit pääsee sisälle...
• toinen reikä josta imeä ilmaa (tasmanian tuholainen) niin ionojea voidaan imeä ilmasta mitattavaksi

Tästä pitää tehdä erillinen postaus myöhemmin.

Loppuyhteenveto

Tuli vähän vastoinkäymisiä tämän designin suhteen ja myös henk.koht elämän kanssa.

Todolistalleni tuli bulletteja (alustava idea)

• Tarkka mekaniikkamalli alumiiniprofiilista
• "kaikki" ratkaisu vaatii huolellista mitoittamista
• malli thingverseen jakoon
• Levyn lyhentäminen karvanverran alle 50mm
• Levyn leventäminen "fit like a glove"...niinkuin Ace Ventura sanoisi
• Tilavaraus 2pin  2.54mm sil footprintille ionipuolelle ja ioniliitin pois
• Sisäinen liitin joko koaksiaalille tai piuhalle joka menee vastapuolelle levyyn
• 2.54mm piikkirima + grimppiliitin+ kutistesukkaa + kolvattu koaksiaali wörkkii kait ihan ok :)
• Kolvaus johdossa, ei johdin-levy rajapinnassa missä voi raksahtaa

• molempiin päihin 4pin liitin keskitettynä
• U1 regulle oma footprint (tabin funktio on kiinittää ja toimia lämmönlevittäjänä)
• ei tarvii olla niin pitkä...sivulle ja tabin alle tinaa
• Ei ole SMD pastayhteensopiva ratkaisu...
• LTC6268 footprintti on väärä... ihan vitun väärä.. Onneksi hoksasin..
• Tiivistä komponentteja keskemmälle
• veto 90 asteen kulmassa smd pädeihin (joo nilliti nilliti...)
• Selvitä mahdollisimman jäykkä rai-to rail transistorikytkentä
• joka kuluttaa mahdollisimman vähän virtaa (koska rc filttereiden vastus)
• ei kytke GPIO linjan pörinöitä

Pitää haudutella ideoita ja palata asiaan lähiviikkoinna. Tosin omaa vapaa-aikaani vie eräs opetteluprojekti... jonka etenemisestä voisi myös blogata kunhan pääsisin tasolta hello world- youtubetutoriaalien töllöttely eteenpäin.